Tervetuloa kisaamaan!

KOTIVESIULTRA on nettikilpailu melojille

1. Kilpailulajeja on kaksi:

A. 100km

B. 24h

2. Kilpailusarjoja on kaksi:

A. Kilpasarja

B. Joki- ja retkisarja

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Roi meloo ja kovaa - osa 2; 100 km melonta Rovaniemen Perunkajärvellä 21.8.2010


Kuva: Olli Sälevä (kuvassa kisan voittaja Pekka Hytönen)

Toinen kertomus pohjoisesta julkaistaan vasta nyt. Syynä ei ole julkaisupolitiikka, vaan unohdus seurata sitä sähköpostiosoitetta, johon tulokset ja tarinat piti lähettää. Koska kukaan muukaan ei ollut alkusyksyyn mennessä käyttänyt annettua osoitetta, en sitä enää syyskuun jälkeen tarkistanut. Sori.



Tulimme Ollin kanssa huoltotukikohtaan Kotalan mökille jo edellisiltana. Yöllä tuli nukuttua ihan kohtuullisesti vaikka vatsassa tuntui pyörivän perhosia jo illalla. Aamulla nousimme noin tunnin ennen sovittua lähtöaikaa aamupalalle. Tunti vierähti nopeasti syödessä ja erilaisten valmistelujen merkeissä. Liikkeelle pääsimme klo 5:34 pilvipoutaisessa säässä noin 5 asteen lämmössä. Kolmanneksi melojaksi lupautunutta Peksiä ei näkynyt. Ollilla oli allaan Point 65 Crunch rocker ja minulla Bigfoot. Perunkajärvi, jossa meloimme, on noin 15 km pitkä ja kohtuullisen kapea järvi. Kotaloiden mökki on suunnilleen järven keskikohdalla.

Pieni tuulenviri puhalsi kaakon suunnasta ja päätimme lähteä vastatuuleen eli kohti järven eteläpäätä. Melontavauhtina pyrimme pitämään ennalta sovittua 7 km/h. Tuulen vuoksi tavoitevauhti ei tuntunut niin helpolta kuin olin ennakoinut. Käänsimme järven alapäässä kutakuinkin tavoitevauhdissa. Paluumatkan aluksi Peksi tuli surfskillä vauhdilla vastaan ja hän kävi pikaisesti kääntämässä ja liittyi seuraamme. Hyvin pian kävi ilmi, että surfskillä ei kannalta passailla retkikajakkien mukana, ja niin Peksi lähti omille teilleen.

Ajassa 2:12 mittarissa oli 15 km ja pidimme mökillä 10 minuutin tauon. Tauon jälkeen kävimme lenkin järven yläpäässä ja noin 30 km kohdalla pidimme pidemmän, 22 minuutin tauon. Aikaa lähdöstä oli tuolloin kulunut 4:26. Toisella kierroksella päätimme hieman joustaa säännöistä ja kiertää pari lahtea jatkaaksemme kierroksella melottavaa matkaa. Näin meidän ei kenties tarvitsisi meloa kolmen kierroksen päälle pientä lisälenkkiä. Toista lahtea kiertäessämme noin 40 km:n seudulla tunsin vauhtimme hieman hiipuvan. Myös gps kertoi samaa. Ajattelin, että Ollilla alkaa matka painaa ja epäilin jo, että hän joutuu varmaan keskeyttämään. Meloimme lahdesta pois ja jatkoimme matkaa eteenpäin ja Ollikin tuntui taas piristyvän, etenkin kun saimme syödä Tiinan tekemää maittavaa ruokaa 53 km kohdalla pitämällämme 24 minuutin mittaisella tauolla. Toisen kierroksen yläpään käynti sujuikin jo tavoitevauhtia ja pienen tuulenvireen laantuminen tuntui henkisesti piristävältä. Pidimme kuitenkin taas 67 km:n kohdalla reilun tauon, 25 minuuttia.

Minä olin lähtenyt aamulla liikkeelle tuulipuku päälläni ja etenkin oikeanpuoleisesta kuppilavasta roiskuva vesi oli kastellut minut pahasti. Vaikka sää oli lämmennyt jo yli kymmenen asteen, paleli minua hieman ja alkukesällä oikeaan käteen saatu lievä jännetupentulehdus antoi taas merkkejään. Niinpä vaihdoinkin kuivan kerraston ja kuivapuvun ylle ja toivoin sen helpottavan käden oireiluja. Jouduin kuitenkin nappaamaan muutaman särkylääkkeen käden kipeytyessä loppumatkan aikana.

Kolmannella kierroksella laskimme, että meille riittää jos käymme kiertämässä vain toisen lahden lisälenkkinä. Lahtea kiertäessämme tunsin taas vauhdin hiipuvan. Keskustelimme tästä ja kun vauhti taas järvenselälle palattuamme parani, totesimme hiipumisen johtuvan siitä, että Ollin kajakki on herkempi matalalle vedelle. Näin meitä rankaistiin sääntöjen rikkomisesta! Muutoin kolmannen kierroksen alapään käännös meni kohtuullisissa voimissa. 86 km:n kohdalla piti kuitenkin tankata taas kunnolla, jotta jaksamme perille saakka. Tämä tauko kesti 21 minuuttia. Viimeisen lenkin aikana saimme ihastella täysin tyventä järvenselkää ja upeasti loistanutta laskevaa aurinkoa. Olisipa ollut kamera mukana!

Klo 21:54 rantauduimme tasan 100 km gps:n mittarissa. Aikaa melontaan kului kaikkiaan 16 tuntia ja 20 minuuttia. Taukoja tuossa ajassa on 1 tuntia 42 minuuttia. Keskinopeus tauot mukaan lukien oli 6,1 km/h. Ilman taukoja (eli liikkeelläoloaika) keskinopeus oli 6,8 km/h. Jäimme siis hieman tavoitellusta keskinopeudesta. Minä olisin ehkä voinut pitää hieman suurempaa nopeutta lähinnä kajakkini paremman nopeuden avulla, mutta henkisesti matka olisi ilman seuraa ollut taatusti raskaampi. Peksi meloi matkan surfskillä ajassa 13 tuntia 44 minuuttia. Aikaero ei tullut pelkästään nopeammasta kajakista, sillä hänen melonnassa oli silminnähden enemmän tempoa kuin meillä.

Minä olen sen verran yllytyshullu ja kerään kilometrejä mielelläni, että uskon asettavani itseni vastaavaan rääkkiin uudestaankin.

Tässä vielä faktaa:

16:20, Olli Sälevä, Point 65 Crunch Rocker, mela Bracsa Typhoon 60.
16:20, Ilkka Vaara, Bigfoot #1, Galasport hiilikuitu kuppimela

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti